Rakentamisessa, askartelussa sekä kokoonpanossa mittaustyö toistuu usein. Tämä työn osuus on ehdottomasti yksi tärkeimmistä lopputulokseen suoraan vaikuttavista tekijöistä. Onnistuneen mittaustuloksen saaminen voi riippua hyvin erilaisista osatekijöistä. Yksi niistä on tietenkin käytettävä mittaväline. Hyvänä kakkosena tuleekin sitten itse mittaajan tarkkuus ja täsmällisyys ja pahnan pohjimmaisena mittaajan kyky tulkita mittaustulosta. Tässä tekstissä pureudutaan erilaisiin mittausvälineisiin.
Ylivoimaisesti yleisin rakennustyömaalla käytettävä mittausväline on rullamitta. Se on erittäin kompakti sekä riittävän tarkka työväline esimerkiksi talonrakennustyössä. Rullamitan käytössä on kuitenkin muistettava, että rullamitan mittanauha on valmistettu metallista ja on näin ollen altis lämpötilanmuutoksista johtuvaan lämpölaajenemiseen. Mittaajan on työtään suorittaessa arvioitava tämän riskin mahdollisuus sekä sen mahdollisesti aiheuttama mittaustuloksen vääristymä. Useimmiten mittaustuloksen vääristymällä on kuitenkin niin pienet, jopa minimaaliset seuraukset, ettei varsinaista havaittavaa muutosta tapahdu lyhyillä matkoilla.
Rullamitan käytössä suurin mittausvirhettä aiheuttava tekijä on mittalinjan vinous, nauhan kiertyminen tai jopa sen taittuminen. Tämänkaltaiset ongelmatilanteet saadaan usein eliminoitua tulkitsemalla mittaustulos kyseiset tekijät huomioiden. Käytännössä mittauksen vääristymä arvioidaan ja vähennetään taikka sitten lisätään varsinaiseen mittaustulokseen.
Viivoitin eli viivain, suorakulma tai näiden yhdistelmä on yleisin puusepäntöissä käytetty mittalaite. Viivoittimen avulla on hiukan helpompi tehdä lyhyitä ja tarkempia mittauksia kuin rullamitalla. Viivain voi olla muovinen tai vaikkapa metallista tehty. Metallinen viivoitin on tietenkin muovista herkempi lämpötilamuutoksille, mutta yleensä mitattavat pituudet ovat sen verran lyhyitä, että lämpölaajenemisen muutos on lähes olematon. Puutöissä merkitsemiseen käytetään lyijykynää. Lyijykynää siksi, että sen jälki on helposti poistettavissa. Lisäksi kuulakärkikynän muste tulee useista vesiohenteisista pintakäsittelyaineista läpi. Tarkkuutta vaativissa puuhissa on syytä käyttää mittauksen merkitsemiseen lyijykynän sijaan veistä. Näin toimitaan, koska veitsen kärki on lyijykynää ohuempi. Suorakulma helpottaa kappaleiden kohtisuoraa asentamista esimerkiksi puusepäntöissä. Suorakulman avulla pystyy piirtämään möys hyvinkin tarkkoja sahauslinjoja vaikkapa puuliitoksia varten. Suorankulman vasteiden välinen kulma on tietenkin 90 astetta.
Puuseppäilyissä erinomainen apuväline, suorakulman ohella, on suuntaispiirrin. Sillä voi merkitä helposti ja nopeasti reunan suuntaisia suoria linjoja itse työstettävään kappaleeseen. Suuntaispiirrin toimii yleensä siten, että sen piirtävänä kärkenä on veitsenterä tai piikki. Suuntaispiirtimen vasteosa asetetaan kappaleen suoraa sivua vasten ja kuljetetaan rauhallisesti painaen halutun matkan verran.
Etäisyysmittarista käytetään puhekielessä nimitystä lasermitta. Mittari antaa tarkan lukeman laitteen ja säteen toisen pään kanssa. Jopa halvoissa mittalaittessa toleranssi eli mittaustuloksen virhemarginaali on melko vähäinen. Etäisyysmittari puoltaa ehdottomasti paikkaansa esimerkiksi mitattaessa pitkiä pituuksia (yli kymmenen metriä). Lasermitta on paikallaan myös suuria neliöitä mitattaessa tai vaikkapa silloin, kun yritetään sovittaa parisänkyä mahtumaan alkoviin. Jos rakennus- tai asennustöissä käyttää etäisyysmittaria, on mittalinjan kanssa syytä olla erityisen tarkka. Pienikin kulma saattaa aiheuttaa melko suuren vääristymän mittaustulokseen. Toisaalta työskennellessä yksin, esimerkiksi alakaton rakennustöissä, voi etäisyysmittarista olla suurikin apu.
Oikean välineen valinta oikeaan paikkaan tuo onnen tässäkin asiassa. Kun oivaltaa ja ymmärtää eri menetelmien käyttöperiaatteen, osaa myös soveltaa niitä oikeissa paikoissa. Mittavälineen valinnassa hyvät kriteerit voisivat vaikkapa olla: haluttu tarkkuus, mitattava materiaali ynnä mitattava etäisyys. Kun osaat vastata näihin kriteereihin edes alustavasti, helpottuu sopivimman työvälineen valinta oleellisesti.